torstai 23. heinäkuuta 2015

Helteinen Haapsalu


Jihuu, Tallinnan tarinat jatkuvat jälleen! Voitte siis huokaista helpotuksesta – lempibloggarinne on palannut pitkähköltä päivitystauolta. Varmaan palatte halusta tietää, miten loppukevät ja alkukesä ovat minulta sujuneet. Ai, ette? Kerron joka tapauksessa. Toukokuun olin enimmäkseen töissä, käväisin Turussa ja loppukuusta vielä konferenssissa Madeiralla. Varsin ikävä konferenssipaikka. Kesäkuun alkupuolen paiskoin vielä hiukan lisää töitä, ja juhannuksesta lähtien lomailimme Suomessa.

Tai no, piipahdimmehan me myös täällä Virossa puolivälissä lomaa. Nokkelimmat ovat jo varmaan päätelleet otsikosta, mihin pieni Viron-reissumme keskellä Suomi-lomaa suuntautui. Aivan oikein! Kävimme Haapsalussa.

Haapsaluun ei kulje enää junia, mutta vanha asema on yhä pystyssä.
Haapsalu on viehättävä, pieni merenrantakaupunki Viron länsirannikolla, noin 100 kilometrin päässä Tallinnasta. Kuten Pärnu, sekin tuli aikoinaan kuuluisaksi kylpylöistään. Myös me yövyimme kylpylässä, joka sijaitsi ihan meren ja (kuulemma) kaupungin parhaan hiekkarannan äärellä. Meillä kävi valtava tuuri, sillä Haapsalussa viettämämme vajaat kolme päivää sattuivat olemaan tämän kesän (toistaiseksi) ainoat hellepäivät, niin (Pohjois-)Virossa kuin Suomessakin. Pääsimme siis myös todella testaamaan tuon hiekkarannan, ja uimaankin uskaltauduin (merivesi oli yllätyksekseni yli +20-asteista, eli lämpimintä vettä, missä olen uinut tänä kesänä). 





Haapsalun keskustaan oli hotelliltamme noin parin kilometrin kävelymatka. Ehdimme parissa päivässä koluta aika perusteellisesti etenkin vanhan kaupunginosan, jossa on kauniita, vanhoja puutaloja ja keskiaikaisen piispanlinnan rauniot. 

Kaunis kävelyreitti keskustaan.







Piispanlinna oli pienoinen pettymys, mutta ehkä olisimme saaneet kierroksesta enemmän irti oppaan kanssa. Linnan raunioiden yhteydessä sijaitsevan tuomiokirkon Valkeaa Daamia emme myöskään harmiksemme nähneet, mutta hän ilmestyykin yhteen kirkon ikkunoista vain elokuussa täydenkuun aikaan.


Valkean Neitsyen ikkuna


Melkein alkuperäinen ovi.


Haapsalun kiinnostavimmaksi nähtävyydeksi osoittautui Astrid Lindgrenin lastenkirjojen kuvittajan Ilon Wiklandin elämän ja kuvitusten ympärille rakennettu teemamuseo, Iloni Imedemaa (Ilonin Ihmemaa). Wikland on syntyjään virolainen kuvataiteilija. Hän vietti lapsuutensa Haapsalussa, mutta joutui vuonna 1944 pakenemaan Neuvostoliiton miehitystä Ruotsiin, missä hän myöhemmin tutustui Astrid Lindgreniin ja alkoi tehdä tälle kuvituksia. 

"Olen aina täällä."
Nuoren Ilonin matkalaukku pakomatkalla Ruotsiin.
Yhdessä Haapsalun viehättävistä vanhoista puutaloista ja sen pihapiirissä sijaitseva Iloni Imedemaa osoittautui todelliseksi ihmemaaksi. Paikka on varmasti etenkin lasten mieleen, mutta kyllä se ihastutti myös minua, jolle tuli omassa lapsuudessani Astrid Lindgrenin tuotanto hyvinkin tutuksi. Jännää, miten hyvin noiden kirjojen kuvitus oli jäänyt mieleen! Niitä on tutkittu aikoinaan tarkkaan. Suosittelen kaikille Lindgrenin tarinoiden ja Wiklandin piirrosten ystäville! 

Melukylän lapset


 




Haapsalun ruotsalaismuseo – alueella on asunut aikoinaan paljon ruotsinkielistä väkeä eli ”rantaruotsalaisia”, joista suurin osa pakeni toisen maailmansodan aikana Ruotsiin – jäi meiltä vielä käymättä. Ensi kerralla sitten.

Haapsalussa on paljon kivoja ravintoloita ja houkuttelevia terasseja sekä kahviloita. Hiljattain kunnostetussa Kuursaalissa eli upeassa 1800-luvun pitsihuvilassa, joka oli ennen neuvostoaikaa suosittu illanvietto- ja juhlapaikka, oli mukavaa syödä lounasta meren liplattaessa ikkunan takana (vesi oli tosin juuri Kuursaalin vieressä aika roskaisen ja likaisen näköistä..). Kuursaalissa saisi varmaan myös järjestettyä upeat häät! Järjestäisikö joku ja kutsuisi minutkin? 


 


Kärme Küülik -ravintolassa puolestaan oli hyvää pitsaa ja hassu, vähän vinksahtanut sisustus. Viimeisenä päivänä istuskelimme vielä Muuriääre kohvikin viihtyisällä terassilla kukkien keskellä, kylmiä juomia siemaillen.






Haapsalu on täydellinen yhdistelmä tekemistä ja tekemättömyyttä - ihanteellinen kesäkaupunki, siis. Kannattaa tutustua!