Vielä yksi ravintolavinkki: Mon Repos

Olen oikeastaan palannut jo Suomeen, ja pian on aika laittaa tälle blogille piste. Minun on kuitenkin jo pidemmän aikaa pitänyt kirjoittaa eräästä uudesta ravintolasta Kadriorgissa, joka teki kaikin puolin erittäin hyvän vaikutuksen. Muuttokiireissä sille ei ollut aikaa, mutta nyt äidin lihapatojen (tai oikeastaan kasvispatojen, äiti on näet nykyään kasvissyöjä) ja lastenvahtipalvelujen äärellä lomaillessa blogin päivitys vihdoin onnistuu. (Ja yläkerrassa nukkuva taapero ei kerta kaikkiaan voi herätä alakerrassa tapahtuvaan kirjoittamiseen, vaikka jostain kohtalon oikusta juuri näppäimistön naputus saa hänet yleensä havahtumaan kaikkein syvimmästäkin unesta. Eihän?)

Kadriorgin puisto tuli kolme vuotta ihan sen vieressä asuessa koluttua aika perusteellisesti läpi. Ihailin alusta alkaen erästä vanhaa, kaunista huvilaa puiston laidalla. Viime vuonna tämä viehättävä 1870-luvun rakennus remontoitiin ja siihen avattiin uusi ravintola nimeltään Mon Repos (Narva mnt 92). Tai oikeastaan uusvanha, sillä kyseisessä huvilassa oli samanniminen ravintola jo iloisella 1920-luvulla. Tämä paikallisen eliitin suosima, myös kasinolla ja kabareella asiakkaitaan viihdyttänyt illanviettopaikka jouduttiin tosin sulkemaan jo päälle vuosi avajaisten jälkeen, kun poliisi ratsasi paikan. Ennen Mon Repos'n paluuta rakennus oli ollut pitkään tyhjillään ja päässyt rapistumaan, mutta nyt se on herätetty uudelleen henkiin.

Uusi Mon Repos täytyi tietysti päästä testaamaan heti, kun se oli mahdollista (kiitos, appivanhemmat). Odotukset olivat korkealla, eikä pettyä todellakaan tarvinnut. Sisätiloissa meitä odotti huolellisesti restauroitu, paikan alkuperäisen hengen erinomaisesti (näin uskon) tavoittava ravintolasali. Myös ruokalistalla oli muutamia historiallisia annoksia vanhojen reseptien mukaan, jopa 1400-luvulta. Mon Repos'n menu yhdistelee uutta ja vanhaa.

Paikka on tunnelmaltaan ja interiööriltään niin ihana, että olisi ollut sääli, jos ruoka ei olisi yltänyt samaan. Mutta yltihän se! Suussasulavia makuja. Erityisesti mieleeni jäi jälkiruoka - ananasta samppanjassa, herkku vuodelta 1915. Karamellisoitua ananasta mantelikeksillä, sabayonkastikkeella ja lasillisella samppanjaa, joka kuuluu annokseen. Nam! 

Illastimme alakerrassa, mutta yläkerran neljän tai kuuden annoksen maistelumenu on varmasti sekin kokeilemisen arvoinen. Ennen muuttoa oli tarkoitus testata myös ravintolan terassi puiston puolella, mutta terassikelejä ei koskaan tullut. Lämmin suositus Mon Repos'lle joka tapauksessa, jos fine dining (tai miksei lounaskin) tunnelmallisessa huvilassa kiinnostaa!

Drinkeillä Tallinnassa

Tätä postausta olette varmasti odottaneet kuin kuuta nousevaa! Bloggausfilosofiani näyttää olevan nykyään se, että haluan pitää kaikkia kahta lukijaani jännityksessä. Blogiani neljä kuukautta joka päivä kuumeisesti vahdattuanne olitte varmaan jo luovuttaneet ja todenneet, että Tallinnan tarinoiden tarina taisi olla tässä, mutta ehei! Pääsinpäs yllättämään – maailman laiskin ahkerin bloggaaja tässä taas hei! 

(Hidas päivitystahti saattaa johtua osittain myös siitä, että kotonani majaileva taapero herää yleensä välittömästi päiväuniltaan, jos vain hipaisenkin tietokoneen näppäimistöä. Huonompi homma, jos kirjoittaminen oli on sen taaperon äidille sekä ammatti että harrastus..)

Näin terassikauden alussa palatte varmaan halusta tietää, minne Tallinnassa kannattaa suunnata drinkeille sitten kun tulette minua tänne moikkaamaan. Siis oikeille drinkeille, ei Saku-olutta ryystämään. Tässä muutama suosikkipaikkani: 

Manna La Roosa (Vana-Viru 15)

Hauska, vihreä puutalo vanhankaupungin kupeessa, viihtyisä terassi ja sisällä boheemin hippihenkinen sisustus. Ehkä Tallinnan parhaat drinkit, vaikkakin kalleimmasta päästä. Joitain juomia voi tilata myös koko pöytäseurueelle kannussa, jos haluaa päästä vähän halvemmalla.  

Siskot, drinkit ja kännykät, osa 1..

..ja osa 2. Sama pöytä, eri aika, eri sisko.

Tässä paikassa join muuten viime kesänä elämäni parhaan (mutta myös kalleimman) gin tonicin, kun tilasin toisen drinkin katsomatta juomalistaa. No, niitä geeteitä olisikin ollut listalla useampia, ja totta kai ovela tarjoilija toi pöytään sen kaikkein hintavimman version. Kannattaa olla siis tarkkana, ellei ihan oikeasti halua sitä 13 euron huippuhyvää GT:tä, vaan halvempikin käy. Muuten vahva suositus Manna La Roosalle, etenkin ihanalle terassille!

Whisper Sister (Pärnu maantee 12)

Tähän salakapakkahenkiseen drinkkibaariin tutustuin tänä keväänä, kun vietin synttäreitäni kaveriporukalla. Whisper Sisteriin pitää soittaa etukäteen ja ovella täytyy vielä ilmoittaa tulostaan uudestaan, mutta nämä pienet hankaluudet unohtuvat kyllä, kun lopulta on sisällä. Hämärä tunnelmavalaistus, upottavat sohvat, jännittävä sisustus, laaja drinkkivalikoima, joka ei ole sieltä tavallisimmasta päästä.. Ja Ellen DeGeneresin näköinen tarjoilija! Liki täydellistä. (Paitsi drinkkien hinnat, mutta 13 euron GT:tä listalla ei sentään ole.)

Sigmund Freud Bar (Sauna 8)

Hauska pikkubaari, jonka mielikuvituksekasta, Freud-teemaista hyvin laajaa drinkkilistaa selaisi ikuisuuden. Drinkkien nimiä myöten loppuun asti mietitty konsepti! Koskaan ei tiedä minkä näköisen juoman saa eteensä. Tänne kannattaa tulla hyvissä ajoin etenkin viikonloppuisin, mikäli haluaa pöytään istumaan, mutta on baaritiskilläkin ihan mukava istuskella ja seurata baarimikkojen vauhdikasta menoa. 

Sitä saa..

..mitä tilaa..? Ei aavistustakaan, mikä tuossa palaa.

Kohvik Komeetan terassi (Estonia pst 9)

Solaris-ostoskeskuksen Kohvik Komeetasta saa paitsi suussa sulavia kakkuja myös kylmiä juomia viilentämään helteistä kesäpäivää. Komeetan kattoterassi varsinaisen kahvilan yläpuolella on erittäin suosittu, eikä ihme, sillä näköalat eri suuntiin kaupunkia ovat upeat. Drinkkilista on aika tavanomainen, mutta hyviä mojitoja Komeetassakin osataan tehdä! 

Drinkkien jälkeen iltaa kannattaa suunnata jatkamaan esimerkiksi vanhankaupungin Paar Veiniin (Sauna 1) tai Must Puudeliin (Müürivahe 20). Nämä viihtyisät ja drinkkipaikkoja huomattavasti edullisemmat baarit ovat täpötäynnä viikonloppuisin, eikä ihme. Kalamajassa suosikkibaarini on puolestaan TOPS (Soo 15), joka näyttää ulkoapäin rähjäiseltä huoltoaseman baarilta tai ränsistyneeltä kyläkaupalta, mutta sisällä odottaa rento, hipsterihenkinen olohuone. Ja juomia saa pikkurahalla.

Piparkakkumania

Joulu jatkuu minun kirjoissani ainakin loppiaiseen, joten nyt on kuulkaa ihan hyvä ajankohta kirjoittaa jouluaiheinen blogiteksti.

Vietin ensimmäistä kertaa elämässäni joulun ulkomailla. Tallinnassa ei ollut jouluna lumista maisemaa ihailtavana, joten oikeanlaista tunnelmaa täytyi hakea muilla keinoin. 

Eräässä pienessä taidegalleriassa Pärnu maantee 6:ssa - ihan vanhankaupungin ja Viru-hotellin kupeessa - on tänä jouluna (4.1. asti) jo kymmenettä vuotta esillä piparkakkuaiheinen näyttely Piparkoogimaania, johon taiteilijat Virosta ja ulkomailta, myös Suomesta, ovat rakennelleet omia pipariluomuksiaan. Joka vuosi eri teeman ympärille koottu näyttely on todella suosittu, mutta parina aiempana Viron-vuotena olen jotenkin onnistunut missaamaan sen. Harmi, sillä ainakin tämänvuotiset piparkakkuasetelmat ovat todella hienoja. Teemana on tällä kertaa metsä. 

Nalle Puhista tuttu Puolenhehtaarin metsä

Presidentti Ilveksen eläinmaailman kaima - rusetti kaulassa, totta kai

Hieman perinteisempi piparkakkurakennelma

Leivoin myös itse pipareita jouluksi - toisin kuin Turkissa asuessa, taikinaan tarvittavien mausteiden löytäminen ei ole Tallinnassa mikään ongelma. Kuten Suomessa, jopa valmista piparkakkutaikinaa on saatavilla. Minä tykkään tehdä taikinan kuitenkin itse.

 

Ja kun Virossa ollaan, kaupoista löytyy joulun alla myös sesongin mukaan maustettua rahkaa. Piparirahka, nam! Sitä voisin syödä pitkin vuotta.

Virolaiset ovat siis piparikansaa (heh), mutta joulun ruokavalio on täällä muuten hiukan erilainen kuin Suomessa. Kinkun tilalla on paisti, jonka ohella syödään hapankaalia ja verimakkaroita. Me toimme kuitenkin Suomesta pienen kinkkurullan ja haimme lanttu- ja porkkanalaatikot Tallinnan Prismasta. Rajansa virolaistumisellakin!

Näiden parin päivän aikana, kun olen tätä tekstiä kirjoitellut (siihen on syynsä, että päivitän blogiani nykyään niin harvoin), maisema on muuttunut ulkona lumiseksi. Talvista uuden vuoden alkua! Palaan taas asiaan.. sitten kun palaan.